|
TIEDOTE 1.10.2011
TALOUSVESI KEITETTÄVÄ KURUSSA
Kurun vesiosuuskunnan toimittamasta talousvedestä on lauantaina 1.10.2011 löytynyt E.coli –bakteereja. Löydöksen johdosta Kurun vesiosuuskunnan käyttäjien on toistaiseksi keitettävä kaikki juomiseen ja ruoanvalmistukseen käytettävä vesi viiden minuutin ajan. Rajoitus koskee Kurun vesiosuuskunnan käyttäjiä pääosin Kurun keskustan alueella.
Ongelman syytä selvitetään ja talousveden klooraus on aloitettu. Klooraus aiheuttaa talousveteen vaaratonta maku- ja hajuhaittaa. Ympäristöterveydenhuolto jatkaa näytteenottoa viikonlopun aikana.
Tilanteesta tiedotetaan uudelleen maanantaina 3.10.2011.
Lisätietoja:
verkoston tilanne: toimitusjohtaja Aarne Jokinen p. 050-330 87 32
näytteenotto: terveystarkastaja Seppo Pöysti p. 050-547 61 38
tiedotus: ympäristöpäällikkö Outi Lepistö p. 050-437 95 82
28.9.2011
SALMONELLA- JA KAMPYLOBAKTEERIT ELINTARVIKKEISSA
Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö otti huhtikuun 2011 aikana valvontasuunnitelman mukaisesti elintarvike- ja pintapuhtausnäytteitä valvonta-alueensa kohteista. Näytteistä tutkittiin salmonella- ja kampylobakteerit. Näytteenotto kohdistettiin kohteisiin, joissa käytetään raakaa lihaa ja lihan alkuperä on mahdollisesti ulkomainen.
Näytteenoton yhteydessä kohteissa tehtiin tarkastus, jossa arvioitiin tilojen siisteyttä ja hygieenisiä toimintatapoja. Samalla selvitettiin otettavien elintarvikenäytteiden jäljitettävyyttä eli mistä ja milloin raaka-aine oli hankittu.
Salmonella leviää tavallisimmin raa’an tai huonosti kypsennetyn siipikarjanlihan, sianlihan, pastöroimattoman maidon tai itujen välityksellä. Suomessa todetuista salmonellatartunnoista 80 % on peräisin ulkomailta.
Kampylobakteeritartunnan lähteenä voi olla riittämättömästi kypsennetyt tai raa’at elintarvikkeet esim. raaka siipikarjanliha, pastöroimaton maito tai saastunut juomavesi.
Yleisin syy elintarvikevälitteisiin salmonella- tai kampylobakteeriepidemioihin on saastunut raaka-aine, ristikontaminaatio eli ristisaastuminen, riittämätön raaka-aineen kuumennus tai infektoitunut työntekijä.
Tulokset:
Näytteitä otettiin 15 eri kohteesta. Kohteet olivat pitopalvelu/henkilöstöravintoloita, myymälöitä tai ravintoloita. Yleisimmät huoneiston siisteyttä koskevat huomautuskohteet olivat valmistustiloissa, kylmäsäilytyksessä tai siivousvarastossa.Yleisimmät siisteyttä koskeneet huomautukset kattoivat 57 % kaikista huomautuksista.
Näytteenoton yhteydessä tehtävässä tarkastuksessa henkilökohtaisesta hygieniasta huomautettiin 20 %:sta kohteista. Huomautus ristikontaminaatiosta kirjattiin 53 %:sta tarkastetuista kohteista. Henkilökunnan hygienia ja ristikontaminaatio mittaavat työn toimintatapojen soveltuvuutta elintarviketyöskentelyyn, koska tutkittu raaka-aine ei välttämättä itsessään ole bakteerin alkulähde vaan se voi olla esim. työntekijä tai muu raaka-aine. Jäljitettävyys onnistui 83%:sta lihanäytteitä.
Pintapuhtausnäytteiden kohteita olivat leikkuulaudat, gn-vuoat, erilaiset ottimet, raa’an lihan käsittelyyn tarkoitetut koneet ja veitset.
Elintarvikenäytteiksi otettiin suomalaista naudanlihaa, suomalaista ja ulkomaalaista sianlihaa sekä suomalaista ja ulkomaalaista broilerinlihaa.
Yhteensä näytteitä projektia varten otettiin 42 kpl, joista pintapuhtausnäytteiden osuus oli 69 %. Ulkomaalaista alkuperää olevia lihanäytteitä oli 44 % lihanäytteiden kokonaismäärästä.
Kaikki näytteet osoittautuivat negatiivisiksi niin salmonellan kuin kampylobakteerin osalta.
Johtopäätökset:
Valmistustilojen epäsiisteys, ristikontaminaatio tai henkilökunnan hygienia eivät ole tämän näytteenoton perusteella vaikuttaneet käsiteltyjen lihojen laatuun. Näytteenotto tukee aiempien Suomessa tehtyjen näytteenottojen tutkimustuloksia. Tämän näytteenoton perusteella voidaan todeta, että tilanne raa’an lihan käsittelyn osalta on koko tuotantoketjussa hyvä.
|